Näin se kaikki alkoi.

Kiinnostus DIY-maailmaa kohtaan alkoi oikeastaan kavereiden videotykkejä (tai oikeammin projektoreita) ihmetellessä ja ihaillessa. Siinä sitten kypsyi päätös hommata itsellekin vastaavanlainen tekninen ihme korvaamaan taulutelevision puutetta. Houkutus kasvoi entisestään pienen laskutoimituksen jälkeen, sillä tykin hankinta olisi vain murto-osa (no ainakin alle puolet) kunnollisen taulutelevision hinnasta kaikkine tarvikkeineen…

Kesän 2006 ajan seurasin hintojen kehitystä videotykkien osalta, luin arvosteluita ja yritin selvittää, mikä malli sopisi parhaiten omiin tarpeisiin. Lopulta päädyin Panasonicin malliin PT AE-900. Loppusuoralla oli myös Sanyon Z4, mutta halusin kuvaan paremman blurrin, jotta a) kuvaa olisi lähempääkin mukava katsoa ja b) huonoistakin signaalilähteistä saisi siedettävän kuvan ja vielä c) Pana vaikutti kokonaisuutena paremmalta liitäntöjenkin osalta. Makuasioitahan nämä hyvin pitkälti ovat ja minkälaiseen tarpeeseen sitä hommataan.

Tilasin tykin alkusyksystä Saksasta, koska Suomen hintataso oli monta kymmentä prosenttia korkeampi. Halvimman suhteellisen luotettavan näköisen myyntipaikan metsästin yhden saksalaisen hintavertailusivuston kautta (ks. Idealo). Kaupan nimi oli Netpower24 (ks. Netpower24) ja hintaa pkuluineen tuli aikoinaan hieman alle 1200 euroa. Tunnelmia itse kaupanteosta:

1. Tilauksen jälkeen sähköposteihin ei vastattu lainkaan tai päivien viiveellä.
2. Jouduin soittelemaan tilaukseni perään ja liikkeessä vain yksi osasi välttävästi englantia.
3. Maksua ei kuulemma näkynyt heidän tilillään reilusti yli viikon päästä suorituksesta. Sitten yhtäkkiä tulikin ilmoitus, että paketti oli matkalla. En tiedä kuinka kauan siinä olisi kestänyt ilman perään soittelua…

Panasonic PT AE-900

Itse paketti saapuikin sitten nopeasti perille, kiitos DHL:n. Olihan sitä tykkiä silloin heti pakko testata makuuhuoneen seinään ja kyllä se vaan siinäkin näytti jo pirun hyvältä, vaikka tapetti oli ties mitä kohokuvioitua settiä ja taisi valojakin olla vähän liikaa päällä…

Topfield TF5100PVRc Masterpiece

Samaan syssyyn oli pakko ostaa myös pian käytännössä pakolliseksi tuleva digiboksi ja valinta osui moninkertaiseen testivoittajaan eli Topfieldin TF5100PVRc Masterpiece -malliin. Aika kallis vehje, mutta on tähän mennessä näyttänyt tarpeellisuutensa monet kerrat. On se vaan pirun kätevä laite.

Ratkesin.

Ajattelin, etten ikinä tee itselleni blogia, mutta pakko se oli sitten nöyrtyä. Toki pitää tähdentää, että aion pitää tätä vain ns. artikkelivarastona DIY-aiheisille jutuille.